Mitä on työnohjaus?

Miksi?

Työnteon kehittäminen ja työhyvinvoinnin tukeminen kannattaa. Tutkimukset kertovat meille, että hyvässä ja toimivassa työyhteisössä työntekijät voivat hyvin. Töissä viihdytään ja työpaikkaan sitoudutaan pidemmäksi aikaa. Myös sairauspoissaoloja on vähemmän. Hyvinvoiva työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa: kun yhdessä tekeminen sujuu, saadaan enemmän ja paremmin aikaan.

Työnohjauksessa reflektoidaan tehtyä työtä. Erilaiset asiakaspalvelutilanteet tarvitsevat välillä myös purkamista. Mitä näissä tilanteissa tapahtuikaan ja miksi? Missä onnistuttiin ja missä voidaan parantaa? Tällainen tarkastelu kehittää asiakaspalvelutilanteita ja parantaa suoraan asiakaskokemusta. Asiakastyytyväisyyden merkitystä ei tarvinne tämän päivän maailmassa erikseen korostaa. Yrityksen ja erilaisten toimintamuotojen menestys on kirjoitettu tyytyväisten ja uskollisten asiakkaiden somepäivityksiin.

Erilaiset muutostilanteet haastavat meitä. Työnohjauksen avulla voidaan varmistaa, että työyhteisön kulttuuri säilyy keskustelevana ja toisia kunnioittavana - nämä kun ovat niitä ominaisuuksia, mitä vaikeina aikoina varsin testataan.

Mitä?

Työnohjaus on oman työ-minän eli ammatillisuuden tutkimista, tukemista ja kehittämistä. Ohjauksessa tuetaan työntekijän ja työyhteisön jatkuvaa oppimista.

Työnohjauksessa tutkitaan, mitä oma työ pitää sisällään, esimerkiksi perustehtävien kirkastamisen, työn eri roolien hahmottamisen ja tiimin yhteistyön tukemisen kautta.

Työnohjauksessa tarkastellaan, miten työtä tehdään. Onko ajankäyttö viisasta ja kommunikaatio onnistunutta, tunnistetaanko työn äärellä omat voimavarat ja otetaanko ne aktiivisesti käyttöön.

Työnohjauksessa tarkastellaan myös sitä, miten töissä jaksetaan. Miten työn kuormittavuus näkyy ja miten kuormittavuutta voidaan prosessoida. Vastaavasti voidaan tarkastella, millaisia voimauttavia elementtejä työssä on ja miten tätä hyvää saadaan kiertämään.

Työnohjaus on aina luottamuksellista. Se takaa, että ohjaustilanteet ja koko ohjausprosessi pysyy psykologisesti turvallisena ympäristönä vaikeidenkin asiakokonaisuuksien käsittelemiseen.

Työnohjaus on siis tavoitteellista, työn kokonaisvaltaista positiivista kehittämistä.

Miten?

Työnohjauksen perustana on dialogi, mitä käydään työnohjaajan ja ohjattavan yksilön tai ryhmän kesken. Työnohjausprosessia voidaan rikastuttaa myös erilaisilla toiminnallisilla harjoituksilla.

Työnohjaukselle asetetaan aina tavoitteet - mitä tiettyä asiaa tai asioita halutaan yhdessä tarkastella, missä halutaan nähdä edistystä, minkä asian halutaan vähitellen muuttuvan. Tässä yhteisessä matkassa ohjattavat ovat oman työnsä asiantuntijoita ja työnohjaaja taas vastuussa prosessin etenemisestä.

Työohjausjakso räätälöidään ohjattavien tarpeiden mukaan. Joillekin sopii parhaiten yksilöllinen ohjaus, toisille ryhmäohjaus on toimivin. Työnohjausta annetaan myös työpareille tai koko työyhteisöille.

Yhden työnohjauskerran pituus on yleensä 60 minuuttia, ryhmän kanssa 90 minuuttia. Tapaamisia on 3-4 viikon välein. Työnohjauksen hinta määräytyy ohjauskerran pituuden ja ohjauksen vaativuustason perusteella. Alan yleisen käytännön mukaan ohjauskerta laskutetaan ohjauskertakohtaisesti, jokaisen ohjauksen jälkeen.

Työnohjausprosessi käynnistetään alkukartoituksella. Näin saadaan kokonaiskuva työtilanteesta ja niistä tuntemuksista, millä ohjaukseen hakeudutaan. Työnohjausjaksojen pituudet vaihtelevat. Kokemukseni perusteella työnohjausjakson tulisi olla vähintään kuuden ohjauskerran mittainen (n. 6 kk), mutta 12 kerran (n. 12kk) kokonaisuudella työnohjauksen tuoma hyöty tulee selkeämmin esille. Pysyvä muutos tapahtuu vähitellen, askel kerrallaan. Siksi sille on hyvä varata riittävästi aikaa.

Missä?

Työnohjaus voidaan toteuttaa etäyhteyksin, kasvotusten asiakkaan tai ohjaajan tarjoamassa tilassa, tai vaikka kävelylenkillä lähipuistossa. Olen tavannut asiakkaani jopa Ateneumin pääsalissa. Kansalliset taideaarteet resonoivat edelleen tämän päivän työelämässä; niiden herättämien oivallusten kautta voidaan ymmärtää jotakin syvää myös itsestä.

Uusi yrittäjänä?

Lopuksi vielä ajatus teille, jotka olette yrittäjyyden alkutaipaleella. Työhyvinvointiin, omaan jaksamiseen ja työyhteisön yhteiseen hyvään kannattaa panostaa alusta saakka, asettaa ikään kuin oikeat askelmerkit kohdilleen. Haluan tukea teitä tässä prosessissa. Tarjoan 20% alennuksen työnohjauksesta, kun yrityksen toiminta on käynnistynyt 18 viime kuukauden sisällä.


Jokainen työyhteisö on uniikki, sillä jokainen työyhteisön jäsen on oma, ainutlaatuinen persoonansa. Jotkut työelämässä kohtaamamme ilmiöt ovat kuitenkin samankaltaisia. Alla olen kuvaillut kolme aika tyypillistä esimerkkiä siitä, millaisissa tilanteissa työnohjauksesta haetaan apua. Kuulostavatko esimerkit tutuilta?

Esimerkki 1:

"Yhteistyö tiimissä tuntuu jotenkin tahmealta. Asioita jää tekemättä tai niitä tehdään toisista tietämättä tuplasti. Oma työ tuntuu epäselvälle; minulta odotetaan itseohjautuvuutta, mutta toisaalta on asioita, mitkä ohjeistetaan hyvinkin tarkasti. Työaika ei tunnu riittävän kaikkien työtehtävien hoitamiseen."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työnohjauksessa voidaan tarkastella työn perustehtäviä. Hyvinvoivassa työyhteisössä sen jäsenet tietävät, mitä heiltä odotetaan ja miten nuo odotukset voidaan saavuttaa. Perustehtävien tarkastelun kautta usein myös paljastuu, mihin työaika oikeasti kuluu. Eniten aikaa vievät asiat eivät välttämättä ole perustehtävien ytimessä.

Kompetenssin lisääminen, oman kyvykkyyden tarkastelu ja tukeminen, on yksi tärkeimmistä työnohjauksen teemoista. Minä työnohjaajana autan ohjattavia löytämään omat vahvuutensa työn maailmassa. Rohkenen väittää, että olemme taidokkaampia kuin itse edes tiedostamme. Tämän itsellemmekin hiljaisen voimavaran tuominen tietoisuutemme piiriin, osaksi oman työmme johtamista ja hallintaa, on erityisen tärkeää ja arvokasta. Se lisää työssä kokemaamme pystyvyyden tunnetta, joka puolestaan taas ruokkii sisäistä motivaatiota työmme tekemiseen.

Esimerkki 2:

"Organisaatiossamme tullaan tekemään rakenteellisia muutoksia, mitkä vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkiin työntekijöihimme. Viime kerralla uudistuksiin sopeuduttiin muutosten keskellä ja jälkikäteen. Haluaisin esimiehenä varmistua nyt siitä, että henkilöstö on valmis muutoksiin etukäteen ja on niissä mukana, kun uudistuksia sitten aikanaan toteutetaan."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työelämä ja muutos kulkevat tänä päivänä käsi kädessä. Työnohjaus antaa tilan, ajan ja paikan muutokseen valmistautumiselle ja sen prosessoinnille. Asioista voidaan keskustella rakentavasti, rauhassa ja uusia näkökulmia etsien. Ohjaustilanne antaa myös mahdollisuuden käsitellä mahdollista muutoksen tuomaa kuormitusta.

Itse olen ohjaajana kokenut, että yksi parhaimpia keinoja valmistautua muutokseen, tai käsitellä jo olemassa olevaa muutoksen tilaa, on tukea yksilöiden ja yhteisöjen resilienssia, muutosjoustavuutta. Työnohjauksessa voidaan tarkastella menneitä onnistumisia, toisaalta nostaa esiin asioita, mitä tulevassa tehdään toisin. Muutoskyvykkyyden tukemisella, muutosjoustavuuden vahvistamisella kuva tulevasta usein selkiytyy. Omien tukipisteiden, taitojen ja työtä tukevien omien luonteenominaisuuksien tiedostaminen auttaa silloin, kun työ ympärillä on myllerryksessä. Työnohjauksessa voimme yhdessä keskittyä niihin asioihin, joihin ohjattavat voivat työssään itse vaikuttaa, myös muutoksen keskellä.

Esimerkki 3:

"Työyhteisössämme on monta värikästä persoonaa ja paljon vahvoja mielipiteitä. Joskus minusta tuntuu, että joudun valitsemaan, kenen puolella olen. Omaa ääntä tai mielipidettä on vaikea saada kuuluviin. Yhteiset palaverit menevät väittelyksi ja niiden jälkeen olo on entistä kurjempi."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työnohjauksen keskiössä on ohjattavien oma suhde työhön. Oman työsuhteen ohella tarkastellaan myös suhdetta työyhteisöön, sekä tutkitaan tarvittaessa työyhteisön sisällä vaikuttavia suhteita ja ilmiöitä. Työnohjauksessa pyritään löytämään uusia näkökulmia käsillä oleviin asioihin, ongelmiinkin. Kun alamme ymmärtämään, minkä näkökulman kautta toinen tätä maailmaa tarkastelee, on meidän helpompi ymmärtää hänen käytöstään ja kommunikointiaan. Aito kohtaaminen ja dialogi voi alkaa. Työnohjaus tarjoaa luottamuksellisen ja näin myös turvallisen tilan, missä omia näkökulmia on mahdollista tarvittaessa myös vaihtaa.

Työkalenterissa on joka kuukausi aikavaraus, milloin saa keskittyä vain siihen, miten meillä menee töissä. Helpottaa kuulla, miten toiset kokevat samat asiat."

Omat ajatukset selkeytyvät, kun niitä saa käsitellä jonkun toisen kanssa."