Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on toimintaa, jossa tarkastellaan työtä ja tuetaan työhyvinvointia. Toiminnan yksi tärkeimmistä muodoista on dialogi, jota käydään työnohjaajan ja ohjattavan yksilön tai ryhmän kesken. Työnohjaukselle asetetaan aina tavoitteet - mitä tiettyä asiaa tai asioita halutaan tarkastella, missä halutaan nähdä edistystä, minkä asian halutaan vähitellen muuttuvan. Työnohjaus tähtää siis kokonaisvaltaiseen työn positiiviseen kehittämiseen. Tässä yhteisessä matkassa ohjattavat ovat oman työnsä asiantuntijoita ja työnohjaaja taas vastuussa prosessin etenemisestä.

Työhyvinvoinnin parantaminen ja työnteon kehittäminen kannattaa. Tutkimukset kertovat meille, että hyvässä ja toimivassa työyhteisössä työntekijät voivat hyvin. Töissä viihdytään ja työpaikkaan sitoudutaan pidemmäksi aikaa. Myös sairauspoissaoloja on vähemmän. Hyvinvoiva työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa: kun yhdessä tekeminen sujuu, saadaan enemmän ja paremmin aikaan.

Milloin työnohjaukselle on sitten tarvetta? Ohjauksella voidaan ylläpitää jo olemassa olevaa hyvää. Voidaan varmistaa, että työyhteisön kulttuuri säilyy keskustelevana ja toisia kunnioittavana - nämä kun ovat niitä ominaisuuksia, mitä vaikeina aikoina varsin testataan. Työnohjauksen avulla voidaan tukea jatkuvaa oppimista ja oman työn kehittämistä. Näin ohjauksen luonne on enemmän ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää.

Mutta aina tähän ei ole mahdollisuutta. Työnohjaajan puoleen käännytään usein silloin, kun ongelmia on jo näköpiirissä. Alla on kolme aika tyypillistä esimerkkiä siitä, millaisissa tilanteissa työnohjauksesta haetaan apua. Kuulostavatko esimerkit tutuilta?

Esimerkki 1:

"Yhteistyö tiimissä tuntuu jotenkin tahmealta. Asioita jää tekemättä tai niitä tehdään toisista tietämättä tuplasti. Oma työ tuntuu epäselvälle; minulta odotetaan itseohjautuvuutta, mutta toisaalta on asioita, mitkä ohjeistetaan hyvinkin tarkasti. Työaika ei tunnu riittävän kaikkien työtehtävien hoitamiseen."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työnohjauksessa voidaan tarkastella työn perustehtäviä. Hyvinvoivassa työyhteisössä sen jäsenet tietävät, mitä heiltä odotetaan ja miten nuo odotukset voidaan saavuttaa. Perustehtävien tarkastelun kautta usein myös paljastuu, mihin työaika oikeasti kuluu. Eniten aikaa vievät asiat eivät välttämättä ole perustehtävien ytimessä.

Kompetenssin lisääminen, oman kyvykkyyden tarkastelu ja tukeminen, on yksi tärkeimmistä työnohjauksen teemoista. Minä työnohjaajana autan ohjattavia löytämään omat vahvuutensa työn maailmassa. Rohkenen väittää, että olemme taidokkaampia kuin itse edes tiedostamme. Tämän itsellemmekin hiljaisen voimavaran tuominen tietoisuutemme piiriin, osaksi oman työmme johtamista ja hallintaa, on erityisen tärkeää ja arvokasta. Se lisää työssä kokemaamme pystyvyyden tunnetta, joka puolestaan taas ruokkii sisäistä motivaatiota työmme tekemiseen.

Esimerkki 2:

"Organisaatiossamme tullaan tekemään rakenteellisia muutoksia, mitkä vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkiin työntekijöihimme. Viime kerralla uudistuksiin sopeuduttiin muutosten keskellä ja jälkikäteen. Haluaisin esimiehenä varmistua nyt siitä, että henkilöstö on valmis muutoksiin etukäteen ja on niissä mukana, kun uudistuksia sitten aikanaan toteutetaan."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työelämä ja muutos kulkevat tänä päivänä käsi kädessä. Työnohjaus antaa tilan, ajan ja paikan muutokseen valmistautumiselle ja sen prosessoinnille. Asioista voidaan keskustella rakentavasti, rauhassa ja uusia näkökulmia etsien. Ohjaustilanne antaa myös mahdollisuuden käsitellä mahdollista muutoksen tuomaa kuormitusta.

Itse olen ohjaajana kokenut, että yksi parhaimpia keinoja valmistautua muutokseen, tai käsitellä jo olemassa olevaa muutoksen tilaa, on tukea yksilöiden ja yhteisöjen resilienssia, muutosjoustavuutta. Työnohjauksessa voidaan tarkastella menneitä onnistumisia, toisaalta nostaa esiin asioita, mitä tulevassa tehdään toisin. Muutoskyvykkyyden tukemisella, muutosjoustavuuden vahvistamisella kuva tulevasta usein selkiytyy. Omien tukipisteiden, taitojen ja työtä tukevien omien luonteenominaisuuksien tiedostaminen auttaa silloin, kun työ ympärillä on myllerryksessä. Työnohjauksessa voimme yhdessä keskittyä niihin asioihin, joihin ohjattavat voivat työssään itse vaikuttaa, myös muutoksen keskellä.

Esimerkki 3:

"Työyhteisössämme on monta värikästä persoonaa ja paljon vahvoja mielipiteitä. Joskus minusta tuntuu, että joudun valitsemaan, kenen puolella olen. Omaa ääntä tai mielipidettä on vaikea saada kuuluviin. Yhteiset palaverit menevät väittelyksi ja niiden jälkeen olo on entistä kurjempi."

Miten työnohjaus voisi auttaa?

Työnohjauksen keskiössä on ohjattavien oma suhde työhön. Oman työsuhteen ohella tarkastellaan myös suhdetta työyhteisöön, sekä tutkitaan tarvittaessa työyhteisön sisällä vaikuttavia suhteita ja ilmiöitä. Työnohjauksessa pyritään löytämään uusia näkökulmia käsillä oleviin asioihin, ongelmiinkin. Kun alamme ymmärtämään, minkä näkökulman kautta toinen tätä maailmaa tarkastelee, on meidän helpompi ymmärtää hänen käytöstään ja kommunikointiaan. Aito kohtaaminen ja dialogi voi alkaa. Työnohjaus tarjoaa luottamuksellisen ja näin myös turvallisen tilan, missä omia näkökulmia on mahdollista tarvittaessa myös vaihtaa.

Nämä esimerkit ovat tietenkin vain pintaraapaisu siitä moninaisuudesta, mitä saatamme työmme äärellä kokea. Jokainen työyhteisö on uniikki, sillä jokainen työyhteisön jäsen on oma, ainutlaatuinen persoonansa.

Työohjausjakso räätälöidään aina ohjattavien tarpeiden mukaan. Joillekin sopii parhaiten yksilöllinen ohjaus, toisille ryhmäohjaus on toimivin. Työnohjausta voidaan antaa myös työpareille tai koko työyhteisöille. Yhden työnohjauskerran pituus on yleensä 60 minuuttia, ryhmän kanssa 90 minuuttia. Ohjaus voi olla myös 45 minuutin mittainen. Työnohjauksen hinta määräytyy ohjauskerran pituuden ja ohjauksen vaativuustason perusteella.

Työnohjausprosessi on hyvä käynnistää alkukartoituksella jossa nähdään millaisesta työtilanteesta ja millaisilla tuntemuksilla ohjaukseen hakeudutaan. Kokemukseni perusteella työnohjausjakson tulisi olla vähintään viiden ohjauskerran mittainen ja yleisimmin päädytään suoraan noin 10 kerran kokonaisuuteen. Kun tapaamisia on 3-4 viikon välein, tästä muodostuu noin puolen vuoden tai vuoden prosessi, minkä aikana työnohjauksen tuoma hyöty tulee selkeästi esille. Pysyvä muutos tapahtuu vähitellen, askel kerrallaan. Siksi sille on hyvä varata riittävästi aikaa.

Tämä ei kuitenkaan poissulje ajatusta siitä, etteikö yksittäisillä työnohjauskerroilla olisi merkitystä. Joskus jonkin asian oivaltamiseen riittää yksi ohjauskerta, mutta tuon oivalluksen integroimisessa työn arkeen voi mennä hitusen pidempään.

Lopuksi vielä ajatus teille, jotka olette yrittäjyyden alkutaipaleella. Työhyvinvointiin, omaan jaksamiseen ja työyhteisön yhteiseen hyvään kannattaa panostaa alusta saakka, asettaa ikään kuin askelmerkit kohdilleen. Haluan tukea teitä tässä prosessissa. Tarjoan 20% alennuksen työnohjauksesta, kun yrityksen toiminta on käynnistynyt 18 viime kuukauden sisällä.